Eliel Saarisen Suur-Helsingin kaavassa vuodelta 1917 Vartiosaarelle ei ollut merkitty käyttötarkoitusta. 1960-luvun alun yleiskaavaehdotuksessa Vartiosaarta esitettiin asuinalueeksi. Tämän johdosta Kansallis-Osakepankki osti silloiset Alkon omistuksessa olleet alueet sekä yksityistontteja, tavoitteena rakentaa saaresta toinen Tammisalo. Tarinat kertovat, kuinka huviloiden omistajat olivat kokeneet ostajien käytöksen usein uhkaavaksi. Hurjimpien Insinööritoimisto Smith – Polvisen( Wilbur Smith & Associates, Insinööritoimisto Pentti Polvinen) vuonna 1968 valmistuneiden suunnitelmien mukaan Liisankadun päästä Tervasaaren yli ja Laajasalon läpi oli tarkoitus rakentaa nelikaistainen moottoritie Vartiosaaren pohjoisreunaa myötäillen edelleen Vuosaareen. Kadun olisi pitänyt olla valmis vuonna 2000. Kaupunginhallitus kaatoi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisen päätöksen vuonna 1970 ja rakentamissuunnitelma haudattiin.
Vuoden 1972 yleiskaavassa Helsingille muodostettiin yhtenäinen viheraluejärjestelmä, joka rakenteeltaan ja periaatteiltaan on edelleen perusta esikaupunkialueiden virkistysaluerakenteelle. Yleiskaavaa tehtäessä tukeuduttiin tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden mukaan helsinkiläisten tärkeimpiä kodin ulkopuolella tapahtuvia vapaa-ajan käyttömuotoja olivat ulkoliikuntamuodot kuten hiihto ja kävely.
Esikaupunkialueiden yleiskaavassa vuodelta 1981 itäinen rantavyöhyke (Laajasalon – Vartiosaaren – Ramsinniemen – Kallvikin – Uutelan alue, Villinki sekä pienemmät itäisen merialueen saaret) muodosti tärkeimmän itäisten esikaupunkialueiden virkistysaluekokonaisuuden. Yleiskaavan mukaan tämä alue palveli rantaan liittyvien virkistystoimintojen osalta koko kaupunkia.
Vuoden 1992 yleiskaavassa Vartiosaari varattiin virkistyskäyttöön. Vartiosaaren ja Tervaluodon välissä olevaa pientä rakentamatonta metsäkaistaletta lukuun ottamatta Vartiosaaren koko rantavyöhyke oli merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi, jolla tapahtuvat muutokset tuli tehdä niin, että alueen kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia tai kaupunkikuvallisia ominaispiirteitä ei turmella.
Helsingin saaristo ja merialue- osayleiskaavajulkaisussa vuodelta 1996 todettiin, että: ”Vartiosaari on Helsingin itäisillä meri- ja ranta-alueilla merkittävimpiä virkistys- ja ulkoilualueiksi soveltuvia saaria. Se on lähellä mannerta ja tavoitettavissa kevyellä liikenteellä ja julkisella liikenteellä monilta asuinalueilta. Helsingin kaupunkialueen laajenemisen itään todetaan asettavan vaatimuksia myös saariston avaamiseen nykyistä laajemmin asukkaiden käyttöön. Vartiosaaren katsotaan tulevan täydentämään Helsingin perinteikkäiden kansanpuistosaarten verkostoa.” Osayleiskaavajulkaisussa mainittiin edelleen, että ”Vartiosaari vaatii toimiakseen aktiivisena alueena tehokkaan julkisen vesiliikenteen osana yleiskaavassa ehdotettavaa Kauppatori – Rastila-vesiliikennereittiä. Vartiosaareen ei ehdoteta siltaa, koska saarellinen luonne on sinänsä virkistyksen lähde.” Vartiosaari rajattiin kuitenkin vuonna 1997 pois saariston osayleiskaavasta.
Kaupunkisuunnitteluviraston (Ksv) alkuperäisessä yleiskaavaluonnoksessa 2002 Vartiosaari varattiin asumiskäyttöön. Saareen kaavailtiin rakennettavaksi 290 000 m2 kerros- ja pientaloasuntoja, mikä silloisella asumisväljyydellä 32m2 / asukas tarkoitti noin 9000 asukasta. Vartiosaaren liikenne oli tarkoitus hoitaa Laajasalosta Reposalmen ylitse sillalla, jossa kulkisi myös raitiotie. Valmisteluun liittyen Ksv järjesti syksyllä 1999 eri puolilla Helsinkiä nk. paikallispajoja, joiden tarkoituksena toisaalta oli tehdä kaavoitustyötä tutuksi kaupunkilaisille ja toisaalta kerätä tietoa kaupunkilaisten näkemyksistä kaupungin tulevaisuudesta. Ksv julkaisi paikallispajoista selvityksen Helsingin yleiskaava 2002 osallistuminen ja arviointi. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston selvityksiä 1999:7, 18.11.1999.
Ryhmätöissä Vartiosaarta pidettiin arvokkaana kulttuurihistoriallisena miljöönä, sijainniltaan seudullisesti tärkeänä virkistysalueena, sellaisenaan säilyttämisen arvoisena, ainutlaatuisena, loistavan kauniina saarena. Erityisesti huomioitavaa tässä selvityksessä oli, että Ksv:n Vartiosaarelle esittämää käyttöä asuinalueena vastustettiin yksimielisesti. Alueista, joille pajoihin osallistuneiden mielestä ei Helsingissä saanut rakentaa, nousi Vartiosaari selkeimmin esiin jopa Keskuspuiston, Uutelan sekä Kallahden alueiden ohi. Poliitikkojen, Ksv:n ja kaupunkilaisten mielipiteet menivät pahasti ristiin ja Vartiosaari jäi selvitysalueeksi.
Valtioneuvosto vahvisti vuonna 2009 listauksen valtakunnallisesti merkittävistä kulttuurihistoriallisista kohteista. Vartiosaaren osalta listauksen kohdeselvityksessä todetaan, että ”Vartiosaaren huvila-alue koostuu rantoja kiertävästä pääosin 1900-luvun alun kesäkoti- ja huvila-asutuksesta sekä saaren sisäosien vanhasta pienimuotoisesta maatalousalueesta. Saaren monista edustavista huviloista mainittakoon ns. Waseniuksen hieno jugend-ajan huvila.”
Helsingin yleiskaavoitusta ohjaavassa Uudenmaan tuolloin voimassa olleessa maakuntakaavassa ja sitä täydentävässä 2. vaihemaakuntakaavassa Vartiosaari on merkitty ei-taajamatoimintojen alueeksi.
Viher- ja virkistysaluevarauksia tekevässä 4. vaihemaakuntakaavassa Vartiosaari on edelleen ei-taajamatoimintojen aluetta, lisäksi Vuosaaren Ramsinniemen kärki on virkistysalue. Linkki 4. vaihemaakuntakaavaluonnokseen
Vartiosaari-seura teetti 2013 oman vaihtoehtoisen osayleiskaavasuunnitelman.
Osayleiskaavatyössä Ksv valmisteli kolme erilaista perusvaihtoehtoa: virkistysalue-, pientaloalue- ja kerrostaloaluevaihtoehdot. Valmistelussa oli selvästi nähtävissä, että ainoastaan kerrostalovaihtoehdon valmisteluun oli panostettu; tämä siitäkin huolimatta, että avoimessa kaupunkilaispalautteessa yli 100 mielipidettä oli virkistysvaihtoehdon ja vain 3 rakentamisen puolesta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kuitenkin äänin 7-2 valita kerrostalovaihtoehdon jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaupunginvaltuusto käsitteli 26.10.2016 samassa kokouksessa ensin Helsingin yleiskaavan ja sen jälkeen Vartiosaaren osayleiskaavan, joka tiukalla 44-40 äänestyksellä hyväksyttiin.
Historia toistaa itseään: kaavatilanne ja liikennejärjestelyt ovat kuin toisinto 1960-luvun suunnitelmista. Kruunuvuoren sillan – jota on perusteltu tilanteen mukaan joko Vartiosaaren rakentamisella tai Vartiosaaren rakentamista Kruunuvuoren silloilla – linjaus ei paljoa eroa Smith – Polvisen ehdotuksesta. Moottoritiesuunnitelmat ovat muuttuneet joukko- ja kevyen liikenteen väyliksi, vaikka niillä tosiasiassa ajavat myös yksityisautot. Ehdotetut asuntomäärät saaren keskiosaan olivat suuret ja asukastiheys Katajanokan luokkaa. Kiinteistövirasto tarjosi luottamuksellisia keskusteluja maakaupoista ja maanvaihdoista ja jopa nimettömät ostajat tarjoavat saaren ilmoitustauluilla luottamuksellisia maakauppoja. Yleiskaavasta tehtiin 50 ja Vartiosaaren osayleiskaavasta 11 valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle.
Helsingin hallinto-oikeus kumosi Vartiosaaren osayleiskaavan ja Helsingin uuden yleiskaavan mm. Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta 5.2.2018. Helsinki haki 7.3.2018 Korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksistä. Seura antoi kesäkuussa 2018 vastineen kaupungin valituksiin. Tilanne siis jatkui.
Uudenmaan liitto aloitti uuden maakuntakaavan valmistelun: https://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_uusimaa-kaava_2050/valmisteluaineisto
Kansalaiset voivat vaikuttaa mielipiteillä uuden maakuntakaavan valmisteluun, aikaa oli 13.4.2018 saakka.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) julkisti 8.11.2018 Vartiosaaren yleiskaavoja koskevat päätöksensä.
KHO hylkäsi Helsingin valituslupahakemuksen Vartiosaaren osayleiskaavaa koskeneesta Helsingin hallinto-oikeuden osayleiskaavan kumoamispäätöksestä. Tämä tarkoittaa, että Helsingin hallinto-oikeuden antama päätös jää sellaisenaan voimaan eikä siihen enää voi hakea muutosta.
KHO hylkäsi myös Helsingin valituksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä kumota Helsingin uusi yleiskaava Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta. Tämäkin tarkoittaa, että Helsingin hallinto-oikeuden antama päätös jää sellaisenaan voimaan Vartiosaaren ja Ramsinniemen osalta. Päätöksen perusteluita:
Vartiosaareen A2- ja A3-merkinnöillä osoitettu rakentamisen mitoitus on korkea, kun otetaan huomioon koko saaren aluetta koskeva RKY-ominaisuusmerkintä ja erityisesti saaren ominaispiirteet väljästi rakennettuna huvila-alueena. Yleiskaavassa osoitetut rakentamisalueet sijoittuvat lisäksi laajalle osalle saarta. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnin perusteella Vartiosaareen suunniteltu rakentaminen merkitsisi, että vain pieni osa saaren ranta-alueista voidaan säilyttää maisemakuvaltaan entisellään ja että saari muuttuu huvila-alueesta urbaaniksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi.
Kun otetaan huomioon, ettei yleiskaavan laatimista ohjaavan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkoituksena ole ollut osoittaa Vartiosaaren aluetta tehokkaaseen rakentamiseen, sekä lisäksi se, että yleiskaavassa Vartiosaareen osoitettu rakentaminen tulisi asiassa esitetyn selvityksen perusteella olennaisesti vaikuttamaan Vartiosaaren RKY-ominaisuusmerkinnällä suojattuihin kulttuuriympäristöarvoihin, maakuntakaavan ei voida katsoa olleen Vartiosaaren osalta maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentissa ja 39 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ohjeena yleiskaavaa laadittaessa.
Kyseessä ei siis ollut pelkästään se, että osayleiskaava oli maakuntakaavan vastainen vaan erityisesti myös se, että Vartiosaaren ominaispiirteet valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä olisivat muuttuneet lopullisesti. Vartiosaareen osoitettu asukasmäärä 5000-7000 oli asukastiheydeltään 6100-8500 as/km² eli tiheämpi kuin useissa kantakaupunginosissa ja jopa 6-8 -kertainen Laajasaloon verrattuna.
Uudenmaan liiton uusi maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä ja siitä sai antaa palautetta 9.11.2018 saakka. Luonnoksessa Vartiosaarella on valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ominaisuusmerkintä, mutta ristiriitaisesti saari oli merkitty taajamatoimintojen kehittämisalueelle. Seuran antama palaute luonnoksesta.
Uudenmaan liiton hallitus hyväksyi 9.9.2019 kokouksessaan maakuntakaavaehdotuksen, jossa Vartiosaarta esitetään virkistyskäytön kohdealueeksi. Virkistyskäytön kohdealue -kehittämisperiaatemerkinnällä on tarkoitus osoittaa alle 50 hehtaarin kokoiset yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet, jotka ovat sijaintinsa ja muiden ominaisuuksiensa perusteella tärkeitä maakunnallisen virkistysalueverkoston ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta. Virkistyskäytön kohdealueelta on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa varattava riittävän laajat ja vetovoimaiset yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun soveltuvat alueet ja kehitettävä aluetta osana maakunnallista virkistysalueverkostoa. Suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristön laatuun, alueiden sijaintiin ekologisessa verkostossa sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kohdealueelta yleiseen virkistykseen varattavat alueet osoitetaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa siten, että varaukset kohdistuvat ensisijaisesti valtion, kunnan tai Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n omistamille tai hallinnoimille alueille. Vartiosaari on kokonaisuudessaan lähivesialueineen merkitty kulttuuriympäristön säilymisen kannalta keskeiseksi alueeksi, jonka ominaispiirteitä ei saa muuttaa. Vartiosaarta koskee myös koko Helsinkiä, Espoota ja Vantaata koskeva taajamatoimintojen kehittämisvyöhykemerkintä, mutta tämä on alisteinen edellä mainituille merkinnöille.
Samalla maakuntahallitus hyväksyi, että osoitetaan uusi virkistysalue Meri-Rastila – Ramsinniemi ja osoitetaan uusia viheryhteystarpeita taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeelle, Helsingin seudun viherkehälle sekä ratojen ja teiden ylityskohtiin noudatellen pääosin Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisuja. Maakuntakaavaehdotus oli nähtävillä 8.10-8.11.2019.
Ehdotus sai Vartiosaaren osalta lukuisia muistutuksia, joissa Vartiosaari pyydettiin jättämään pois taajamatoimintojen kehitysvyöhykkeeltä. Toiveiden vastineena maakuntahallitus hyväksyi seuraavat täydennykset taajamatoimintojen kehitysvyöhykemääräyksiin:
Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet sisältävät pääosin jo olemassa olevia taajamia, joilla yhdyskuntarakenne on jo nykyisellään kestävää tai kehitettävissä sellaiseksi. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä yhdyskuntarakenteen tulee kokonaisuutena katsottuna olla riittävän tehokas, jotta kestävään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät tavoitteet voidaan saavuttaa. Vyöhyke voi sisältää eri luonteisia osa-alueita rakentamattomista tehokkaasti rakennettuihin.
ja
Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen kaavamerkintä ja siihen liittyvät määräykset määrittelevät laajan, toiminnallisesti monipuolisen aluekokonaisuuden kehittämisen yleiset periaatteet. Kehittämisperiaatemerkinnällä osoitetun vyöhykkeen alueelle sijoittuva muu maakuntakaavamerkintä osoittaa, että kyseisellä osa-alueella vyöhykkeen kehittämiseen liittyy myös muita maakunnallisia intressejä tai reunaehtoja, jotka tulee ottaa huomioon kyseisen osa-alueen tarkemmassa suunnittelussa.
Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uusimaa-kaavakokonaisuuden elokuussa 2020 ja Uudenmaan maakuntahallitus päätti sen voimaantulosta joulukuussa 2020. Kaavakokonaisuuden oli määrä tulla voimaan tammikuun 2021 lopulla, kun kaikki alueen kunnat ovat kuuluttaneet hallituksen päätöksestä. Helsingin vaihemaakuntakaavassa Vartiosaari olisi ollut pääkaupunkiseudun taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä. Tämän vuoksi mm. Museovirasto ja Laajasalo-Degerö -seura valittivat maakuntakaavasta.
Hallinto-oikeuteen tehtiin Uusimaa-kaavasta 2050 yhteensä 35 valitusta. Helsingin hallinto-oikeus on kolmella välipäätöksellään 22.1.2021 kieltänyt Uusimaa-kaavan 2050 Helsingin seudun (18 valitusta), Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan täytäntöönpanon hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten johdosta. Hallinto-oikeus antaa päätöksen valituksiin myöhemmin erikseen vuoden 2021 aikana. Täytäntöönpanokielto tarkoittaa, että kaavat eivät ole voimassa ennen kuin hallinto-oikeuden varsinaiset päätökset ratkaisevat asian. Täytäntöönpanokielto on tärkeä suojatoimenpide, koska useat kunnat ovat jo ehtineet valmistella kaavojaan uuden kaavakokonaisuuden pohjalta.
Hallinto-oikeus hylkäsi Vartiosaarta koskeneet valitukset syyskuussa 2021, linkkinä HAOn päätöksestä poimitut Vartiosaarta koskevat tekstit. KHO ei myöntänyt asiassa valituslupia.
29.9.2021 julkaistiin uuden valtuustokauden Kaupunkistrategia 2021-2025 -esitys. Sen esittelytilaisuudessa todettiin, että Vartiosaari osoitetaan pysyvästi virkistyskäyttöön. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle aamukokouksessaan 30.9.2021 ja hyväksyi strategiaesityksen 4.10.2021 kokouksessa. Seuraavaksi asia eteni kaupunginvaltuustoon, joka hyväksyi linjauksen.
Uuden Kaupunkistrategia 2021-2025:n mukaista virkistyskäyttöä toteuttava osayleiskaavatyö alkoi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävänä ololla helmikuun 2022 alussa. Esittelytilaisuus tilaisuus oli jostakin syystä vasta nähtävillä olon aivan loppuvaiheessa 9.3.2022, mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta oli toimitettava kaupungin kirjaamoon jo 11.3.2022 mennessä. Tiettyjen poliitikkojen painostus lisärakentamiselle alkoi jälleen kaupunkiympäristölautakunnan 1.3.2022 hyväksyessä, toisin kuin valtuuston hyväksymässä strategiassa, lisäykset: ”Vartiosaareen laaditaan virkistyskäytön ja pienimuotoisen rakentamisen mahdollistava osayleiskaava. Samalla saaren saavutettavuutta parannetaan ensisijaisesti siltayhteyksin” yleiskaavan toteuttamisohjelmaan. On hieman vaikea nähdä, että lautakunta voisi muuttaa valtuuston päätöstä, varsinkin, kun asiantuntijatyönä tehdyt osayleiskaavaluonnoksen selvitykset ja asiantuntijaviranomaisten antamat vesiliikenneyhteyttä puolustavat lausunnot eivät tue siltayhteyden rakentamista.
Keväällä 2022 Kerrokantasi -palveluun sai jättää mielipiteitä. Johtopäätösten mukaan ”Erityisesti kysymys sillasta jakaa mielipiteitä. Siltaa puoltavat vastaajat perustelevat
mielipidettään sosiaalisista näkökulmista, mm. yhdenvertaisuuden kannalta, tällä viitaten laajemman ihmisryhmän saavutettavuuden edistämiseen sekä esteettömyyteen ja
maksuttomuuteen. Siltaa vastustavat henkilöt taas perustelevat kantansa ekologisista näkökulmista, kuten luonnon monimuotoisuuden ja Vartiosaaren luonnontilaisten piirteiden
säilymisen kannalta. Toisaalta myös siltaa vastustavat korostivat Vartiosaaren nykyisten virkistystä mahdollistavien piirteiden, kuten koskemattoman luonnon ja luonnonrauhan,
vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin, joka voidaan välillisesti nähdä sosiaalista kestävyyttä edistävänä tekijänä.
Saavutettavuuteen liittyvistä eriävistä kannanotoista huolimatta mielipiteet huviloiden käyttötarkoituksista, Vartiosaaressa liikkumisesta ja yleisesti koko Vartiosaaren sisäisestä
virkistyskäytön ja matkailupalvelujen laajuudesta ovat samansuuntaisia muutamista poikkeavista mielipiteistä huolimatta. Vartiosaareen toivotaan pääpiirteittäin pienimuotoisia
julkiseen käyttöön tarkoitettuja retkeilypalveluja, ja niiden toivotaan linjautuvan saaren luonnon- ja kulttuuriehtojen mukaisesti. Vartiosaaren luonto nähdään ainutlaatuisena henkireikänä
saaren nykyisille käyttäjille, ja tämän ominaisuuden toivotaan säilytettävän myös mahdollisille uusille käyttäjille sekä tuleville sukupolville vuosikymmenten päähän.”
Luonnos oli kaupunkiympäristölautakunnassa 13.12.2022 kohtana 5. Lautakuntalaisilla oli jälleen halua saada muutoksia luonnokseen:
Vastaehdotus palata lähtöruutuun ”Seuraavan yleiskaavan valmistelun yhteydessä selvitetään mahdollisuutta toteuttaa Vartiosaareen tiivistä ja luonnonläheistä asuinrakentamista. Uutta kaupunginosaa perustelevat hyvät julkisen liikenteen yhteydet ja erinomainen saavutettavuus kantakaupungista” hylättiin äänin 11-2
Vastaehdotuksena kehotus ”Laajasalon väestön kasvaessa voimakkaasti ja Kruununsiltojen raitiovaunun parantaessa Vartiosaaren saavutettavuutta lautakunta kehottaa selvittämään Reposalmen sillan mahdollisimman nopeaa toteutusta, jotta Vartiosaaren virkistyskäyttö olisi mahdollista ympäri vuoden” hyväksyttiin yksimielisesti, mutta toisaalta vastaehdotus ”Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että osayleiskaavan valmistelun tässä vaiheessa skenaariovaihtoehdot VE2 ja VE3 sisältävät parhaiten elementtejä, jotta kaupunkistrategiassa linjattu Vartiosaaren tuleva virkistyskäyttö mahdollistuu. Lisäksi lautakunta katsoo, että saaren saavutettavuuden parantaminen siltayhteyksin tukee saaren aktiivista virkistyskäyttöä, painottaen erityisesti Reposalmen sillan toteuttamista” hylättiin äänin 9-4.
Vastaehdotus ”Lautakunta pitää tärkeänä saaren ympäristöarvojen huomioimisen sekä pyytää etsimään vaihtoehtoja ympäristön mahdollisen kulumisen haittojen ehkäisyyn, esimerkiksi maastopyöräilyä rajoittamalla. Lautakunta pyytää erityisesti etsimään keinoja linnuston turvaamiselle myös niissä olosuhteissa, joissa saaren kävijämäärä kasvaa” hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä huoli oli tosin jo osayleiskaavaselostuksessa ja tehdyissä selvityksissä varsin painokkaasti otettu huomioon ja huoleen oli selkeä sillattomaan V0+ -skenaarioon pohjautuva ratkaisu, joka asiantuntijoiden mielestä on järkevin. Siltavaatimuksella taitavaa yritetään panna keksimään ratkaisu tilanteeseen, johon viisas ei koskaan olisi joutunut.
Kaupunkiympäristölautakunta sai huhtikuussa 2024 käsiteltyä luonnokseen lautakunnassa päätettyjen muutosten pohjalta tehdyn osayleiskaavaehdotuksen ja lähetti sen kaupunginhallitukselle.
Kaupunginhallitus käsitteli asian lokakuussa 2024 ja teki kaupunginvaltuustolle esityksen osayleiskaavan hyväksymisestä.
Ponsina hyväksyttiin ylivoimaisin äänienemmistöin seuraavat viisi tarkennusta:
Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta Vartiosaaren lintujen pesimärauhan turvaamiseksi kunnollisten opasteiden sijoittamista pesimäalueiden lähelle. Kunnolliset opasteet auttaisivat ihmisiä ymmärtämään suojelun tarpeen. Opasteissa kerrottaisiin, mitkä lajit ovat pesimässä ja miksi häiriöttömyyttä tarvitaan. Opasteiden tulisi olla monikielisiä.
Hyväksyessään Vartiosaaren osayleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuudet Vartiosaaren vesi- ja jätehuollon sujuvaan järjestämiseen saaren virkistyskäytön kehittämiseksi. Vartiosaaressa on tällä hetkellä useampia huviloita ja rakennuksia tyhjillään muun muassa vesihuollon järjestämisen epäselvyyden vuoksi. Huviloiden vuokralaisia (esim. Pienperheyhdistys, akavalaisten Lomatuki ry) on joutunut luopumaan kiinteistöjen ylläpitämisestä ja toiminnasta kaupungin siirrettyä vesihuollonjärjestämisvastuuta vuokralaisille ja kustannusten noustua mahdottomiksi yhdistyksille. Saaren pääkäyttötarkoituksen ratkaiseminen osayleiskaavalla virkistyskäyttöön mahdollistaa jatkossa saaren aiempaa johdonmukaisemman kehittämisen myös vesihuollon ja jätehuollon osalta.
Hyväksyessään Vartiosaaren osayleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta jatkaa Vartiosaareen liikennöivää lauttaliikennettä saareen johtavan sillan käyttöönottoon saakka.
Hyväksyessään Vartiosaaren osayleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta toteuttaa saarelle historiaa, rakennettua kulttuurimaisemaa ja -perintöä valottavia informaatiotauluja (ja niihin mahdollisia digitaalisia linkkejä lisätietojen saamiseksi)
Hyväksyessään Vartiosaaren osayleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuudet turvata alueen vesialueiden käytettävyys sekä veneilyn ja alueen venesatamien toimintaedellytykset. Erityisesti kaupunginvaltuusto kiinnittää huomiota Vartiosaaren mahdollisiin siltaratkaisuihin. Mikäli Vartiosaareen rakennetaan silta tai tulevaisuudessa siltoja, on samalla varmistettava, että veneilyn ja alueen venekerhojen toimintaedellytykset säilyvät. Tämä tarkoittaa siltaratkaisujen suunnittelemista niin, että vesialueelle ja sieltä pois pääsee jatkossakin sellaisilla veneillä, joilla vesialueelle pääsee tällä hetkellä, kuten purjeveneillä.
Vartiosaareen erittäin ansiokkaana asiantuntijatyönä valmisteltu osayleiskaava on laadukas ja asiantuntijaselvitykset poikkeuksellisen hyvin huomioiva. Niin huviloiden suojelun kuin luonnonsuojelualueidenkin tarve on huomioitu ja tarve ohjata kävijöitä on selvä. Kun edellä mainittuja ponsia tarkastelee asiantuntijatyönä valmisteltuun kaavaluonnokseen, huomaa, että jo luonnoksessa kaikki esitetyt huolet oli ratkaistu esittämällä sillatonta vaihtoehtoa. Ansiokkaasti laadittu osayleiskaava ei tälläkään kertaa miellyttänyt kaikkia, kaavapäätöksestä tehtiin kolme kunnallisvalitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Maankäyttöä koskevien valitusten käsittely vie aikaa, hallinto-oikeuden päätös tullee loppuvuodesta 2025.
Summa summarum tammikuussa 2025:
Maakuntakaavassa Vartiosaari kuuluu pääkaupunkiseudun taajamatoimintojen laajaan kehittämisvyöhykkeeseen, sinne on sijoitettava enintään 50 hehtaarin virkistysalue ja koko saarta koskevan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen turvattava.
Aiemmissa maakuntakaavoissa Vartiosaari on ei-taajamatoimintojen aluetta, jolla on ominaisuusmerkintä valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö.
Helsingin yleiskaava 2050:n merkinnät Vartiosaaren osalta ja valtuuston 2016 hyväksymä Vartiosaaren osayleiskaava on kumottu. Helsingin 2002 yleiskaavassa saari oli selvitysalue, 1992 yleiskaavassa virkistysalue.
Tarina jatkuu.